Tasa-arvoinen avioliittolaki, erä kolme: Eikö kukaan ajattele lapsia?!

Tämä matsi vaikutti jo päättyneen kahteen erään, mutta tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat keräsivätkin vielä joukkonsa ja palasivat uhmakkaina kansalaisaloitteen kanssa. Moni lähinnä naureskeli tai jopa huokasi kerran syvään ja unohti asian. Vähän aikaa sitten asia pomppasi kuitenkin taas ilmoille, ja kävipä siinä niinkin, että aloite rikkoi 50 000 allekirjoituksen rajan.

 
Mutta eiköhän nousta vielä kerran kehään, pojat (ja tytöt ja mitä ikinä olettekin)!

Tuttuun tapaan toisessa nurkassa vihervassarimädättäjähomorakastajat sateenkaarilippuineen, toisessa kulmassa ne Aidon Avioliiton Tosi Urhot (AATU), seassa muun muassa demonisesti virnuileva Päivi Räsänen (antichrist confirmed!) sekä Jukka-Pekka Rahkonen. Gongi kajahtaa jälleen, ja AATU tekee aloitteen, ja sieltä lentää jotakin, mitä se on, onko se Raamattu-- ei, se on KUKA AJATTELISI LAPSIA? -argumentti!

"Lapsella on oikeus rakastavaan isään ja äitiin!"
"Homovanhemmat ovat haitallisia lapsille!"
"Mutta EIKÖ KUKAAN AJATTELE LAPSIA!"

Kyllä, kaikki ajattelevat lasten parasta - paitsi AATU. Koska olisi aivan kamalaa, että lapsella olisi rakastavat homovanhemmat, se on parasta kieltää. Sehän on vahingollistakin lapsille! ...onhan?

Vihervassarimädättäjähomorakastajien joukko torjuu helposti 46-sivuisella Väestöliiton paperipumaskalla nimeltään Sateenkaariperheiden lasten vahvuudet ja haavoittuvuudet - kirjallisuuskatsaus, jonka ensi sivuilla todetaan seuraavasti:

"Kansainvälisten tutkimusten mukaan vanhempien seksuaalisella suuntautumisella ja sukupuolella
ei ole juuri vaikutusta lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sen sijaan kaikissa
perheissä niiden toimivuus vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Sateenkaariperheissä lapset voivat
vähintään yhtä hyvin kuin muissa perheissä, ja heillä on lämpimät suhteet vanhempiinsa ja ystäviinsä."

AATU haparoi uusia vastalauseita, ja niitä torjumaan asettuu urheasti Vesa Linja-aho, joka on jo lukuisissa blogikirjoituksissaan onnistuneesti tyrmännyt oikeastaan kaikki AATUn "mutta lapset" -argumentit. Kylmää kyytiä saavat niin "oikeus isään ja äitiin", "entä lapsivaikutusten arviointi" kuin AATUn maksetut, puolueelliset tutkimuksetkin. Kiitos, Linja-aho.

Homma alkaa näyttää jo melko selvältä - AATUlta alkavat paukut loppua. (Onneksi tähän väliin tuli Immonen, monikulttuurikeskustelu ja uusnatsien hyökkäys, niin saa raukka hieman hengittää.)

Lopullisen niitin mutta lapset -keskustelulle antaa urhea ystäväni Samuel:

Kerrankin mulla on oikeasti kysytty ja annettu lupa kuvan julkaisemiseen!

AATU on hävinnyt pelin, ikävä kyllä. Jokin aika sitten Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, ettei avioliitto ole enää vain miehen ja naisen välinen asia. Jenkeissä on hieman enemmän punaniskajuntteja kuin Suomessa, ja niin vain meni sielläkin läpi. Afrikassakin aletaan lämmetä ihmisoikeuksille, vaikka matka on vielä pitkä.

Suomessa on järjestetty tänä vuonna jo useita Pride-kulkueita, viimeisin juuri tänään Hämeenlinnassa (samaan aikaan Ruotsissa, tuossa homojen luvatussa maassa, marssittiin Pohjoismaiden suurimmassa Pride-kulkueessa). Jotenkin epäilyttää, että enemmistö suomalaisista muka haluaisi yhtäkkiä kovasti kieltää homojen avioliitot.

Odotellaan nyt vielä, kuinka eduskunta tähän suhtautuu, mutta kyllä minä jo heiluttelen sateenkaarilippua. Ja vähän ehkä keskisormeakin.

Jytky, juustohöylä ja Juha Sipilä

Vaalit on taputeltu, ja kuten saimme juuri kuulla, salaisuus hallitukseen pääsemiseksi liittyy muikeisiin kirjainyhdistelmiin ja hauskoihin hallitusnimityksiin. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lähtee hallituksenmuodostamisyritykseen Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kanssa. Kuten Sipilä itse huumoriveikkona totesi, kasassa on oikein humppabändi. Tai vaihtoehtoisesti kolme ässää, jotka taitavat kaikki kyllä olla patamustia. Oikea korttihuijarin värisuora. Sipilä, Soini ja Stubb muodostavat mukavasti SSS-hallituksen, joka pistää varmasti vielä paremmaksi kuin legendaariset SS-joukot aikanaan.

Media on käyttänyt vielä suhteellisen korrektia nimitystä perusporvarihallitus, ja kun SDP:tä veikkailtiin vielä mahdolliseksi hallituspuolueeksi, nimenä oli tietysti peruspunamulta. Maanläheisesti on heitetty huulta myös multakeko-nimellä.
Keko päätyi luontevasti (KEskustaKOkoomus) sosiaalisen median uuden lempilapsen, perskeon, osaksi.

Lähde

Perskekoa hupaisampi voisi olla vain persvako, joka saataisiin korvaamalla Keskusta Vasemmistoliitolla. Silloin päädyttäisiin tosin tilanteeseen jossa, entistä yhteiskuntaopin lehtoriani lainatakseni, "kommari ja porvari on samassa hallituksessä, mikä on täysin perverssiä". Ja huonostihan siinä kävi viime kerralla, että ei varmaankaan tarvita uusintaa.

Ensimmäinen mielleyhtymäni perskeosta liittyy suomalaiseen extreme-lajiin, muurahaispesässä perse paljaana istumiseen. Melko lailla samalta tuleva hallituskausi varmaankin tulee tuntumaan, ainakin jos käy töissä, on työtön, on pakolainen, kuuluu vähemmistöön tai ylipäätään asuu Suomessa eikä omista vitusti fyrkkaa.

Toisaalta erityisesti meemintekijöille uusi hallitus vaikuttaa jo nyt lottovoitolta. Jokainen puheenjohtaja on jo oma meeminsä: Timo Soini loi jytkyn, Alexander Stubb juustohöylän ja Juha Sipilä pani Suomea kuntoon Keskustan huippuhilpeässä rallatuksessa. Jos saamme vaikka perussuomalaisen kulttuuriministerin ja kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysministerin palleille, luvassa on varmaa hauskaa. No, ainakin meemien muodossa. Muuten saattaakin sitten vähän itkettää.

Niin, tämähän tapahtui jo. Lähteestä ei mitään käryä.

Kannoin itsekin jo korteni kekoon (heh heh) ja muokkasin Vihreiden Ville Niinistön fb-sivuilta löytyvää kuvaa hieman uuteen uskoon. Niinistö päivitteli hallituksen setämäisyyttä, minä tyydyin kertomaan, mitä kuvassa oikeasti tapahtuu.

Minä ja Paint olemme parhaat kaverit.

Seuraamme tilanteen kehittymistä pieni kyynel silmäkulmassa. Onko se ilon vai surun kyynel, jää nähtäväksi. Tarpeen vaatiessa lahjoitan kansalaiseni jollekin pakolaiselle ja muutan Kuubaan.

Eniten vituttaa Helsinki

Koskaan ei muuten pidä mennä sanomaan "ei koskaan". Minä nimittäin menin ja väitin, useaan otteeseen ja julkisesti, että koskaan en saatana Helsinkiin muuta. Juuh elikkäs, täällä olen asunut nyt enemmän tai vähemmän onnellisesti kohta kaksi kuukautta. Onnekseni voin todeta, että vihaan Helsinkiä edelleen yhtä paljon kuin ennen tänne muuttoakin. Täällä on nimittäin paljon inhottavia asioita.

Ensinnäkin huomio, jonka kaikki kaksi luonani käynyttä kaveria ovat tehneet: ihmiset kävelee päin. Kadulla, suojateillä, varsinkin rautatieasemalla - kukaan ei edes yritä väistää. Ehkä kantahelsinkiläiset vaistoaa ulkopaikkakuntalaiset ja rientävät näyttämään, kuka on pomo. "Hei skidi, tää on Stadi eikä mikään lande, hiffaatsä?"

Porukka myös juoksee joka ikiseen paikkaan. Aina on jäätävä kiire, tai ainakin pitää näyttää siltä että olisi. Tyypit juoksee junaan, bussiin, ratikkaan (kieltäydyn sanomasta spora) ja vittu liikennevaloihin. Siis mitä saatanaa? Jos ette ole huomanneet, niin niitä junia ja busseja menee about viiden minuutin välein, ellei sitten satu yrittämään tosissaan pois Helsingistä Z-, H- tai R-junalla, tai vaihtoehtoisesti asu jossain nipinnapin Helsingissä, minne niitä busseja menee joka toinen vuosi. Ja c'mon, liikennevalot. Vaihtuu. Kahden. Minuutin. Välein.

Eipä sillä, että siellä liikennevälineessäkään osattaisiin käyttäytyä. Ensinnäkin missään kulkuneuvossa ei voi istua toisen viereen. Vaikka junassa on puolet tyhjää, niin on pakko jäädä seisomaan johonkin siihen ovien eteen, koska ei voi käydä istumaan, jos samassa kuuden hengen penkistössä istuu joku muu. On tää todellinen metropoli. Sitten kun on aika jäädä pois kyydistä, niin bussissa ei voi nousta ajoissa seisomaan ja raahata persettään siihen oville, vaan jostain sieltä perältä valutaa ulos yksi kerrallaan kun bussi on jo pysähtynyt. Ja miksei niitä saatanan takaovia voida käyttää?

Ymmärrän, että ulostautuminen voi kestää hetken, jos on 95-vuotias talvisotaveteraani ja aivot on niin Alzheimerin rappeuttamat, että on unohtanut miten kävellään, mutta kun ihan tavalliset, täysin hyväkuntoisilta vaikuttavat ihmisetkin joutuvat miettimään hetken että mitenkäs tämä ulos astuminen nyt toimikaan... Ja sitten siinä samalla sisäänpyrkijät yrittävät tunkea sisään. Kun baana sisään on vihdoin vapaa, tämä älytön "mitenkäs astunkaan kynnyksen yli" -rituaali pitää toimittaa vielä uudestaan. Sitten mietitään vielä että minnehän sitä perseensä tälläisi. En vaan ymmärrä, miten suomalaiset voivat tehdä niin yksinkertaisesta toimenpiteestä niin vaikean. Käykää joskus vaikka Lontoossa ja maanalaisessa.

Julkinen liikenne on Helsingissä ainoa hyvä asia, ja sitten muut ihmiset pilaavat sen. Ei vittu.

Vitullinen tuuli. Siis oikeasti, tukka lähtee päästä. Joo, meri-ilmasto ja lässynlää, mutta miks helvetissä täällä pitää yleensäkään asua? Koska jos "ei tuule", niin sateenvarjon kanssa pystyy kävelemään ilman, että se vääntyy ympäri. Sitten kun tuulee niin ei auta muu kuin heittäytyä 45 asteen etunojaan ja kaataa taskut täyteen kiviä, ettei lähde lentoon. Ja entäs kun sataa? Kaikki, siis aivan vitun kaikki, sataa aina vaakatasossa. Ainakaan täällä pellon vieressä ei ole mitään kivaa kevyttä lumisadetta. Ei, vaan on lumiohjuksia, jotka sinkoavat suoraan päin naamaa ja mieluiten vielä silmään. Kaikki se ihana talvinen tihku- ja räntäpaskakin tulee vaakatasossa naamalle.

Suurta idoliani Seppo Rätyä mukaillen: Helsinki on paska kaupunki. Kohta alkaa toden teolla eduskuntavaalikampanjointi, sitten saadaan varmasti lisää valittamisen aihetta.